Vaikka olemme jo kotiutuneet Teneriffalta olen vielä henkisesti puolittain siellä. Kuvien kautta on helppo unohtaa huomenna koittava arki ja palata taas hetkeksi laakeripuumetsien hämyyn. La Gomeran rusinanmuotoinen saari oli jotakin aivan uskomatonta! Harmi, että meillä oli vain seitsemän tuntia aikaa tutustua saareen, 2-3 päivää olisi ollut sopiva aika.
San Sebastianissa oli +22 astetta, kun lähdimme kipuamaan vuoren rinnettä ylös. Sortseilla ja t-paidalla pärjäsi vielä.
Yhtäkkiä lämpötila tippui +15 asteeseen ja oli lisättävä vaatekerroksia.
Sitten vuoren pohjoispuolella maisema muuttui kuin taikaiskusta laakeripuumetsiksi!
Kanariankurjenpolvet olivat täydessä kukassa.
Lämpötila +8 astetta = Hanna tarvitsee neljä kerrosta paitoja ja pipon ja lapaset. ;)
Tintillon-alalajin peippo.
Melko iso osa La Gomeran metsistä paloi metsäpalossa muutama vuosi sitten. Maisema oli paikoin todella karu, mutta nuoret puut, pensaat ja ruohovartiset puskivat jo esiin kovaa vauhtia.
La Gomeralla oli paljon erilaisia ja hyvin merkittyjä patikointireittejä, joiden lähtö- ja loppupisteisiin pääsee helposti autolla tai bussilla. Autotiet olivat hyvässä kunnossa lukuunottamatta tietä, jonka maanvyöry oli vienyt mukanaan. Jouduimme hieman muuttamaan matkasuunnitelmia, mutta olipahan taas hieno osoitus saarten luonnonvoimista.
