Haagan rodopuisto on kyllä jotain uskomatonta. Tuhansia lajikkeitta, muotoja, värejä, tuoksuja... Atsaleat olivat erityisen mykistäviä.
Atsalean (keltainen) ja alppiruusun (vaaleanpunainen) voi erottaa toisistaan ponsien lukumäärän perusteella: atsalealla niitä on viisi ja alppiruusulla kymmenen. Yleensä. Olen nimittäin nähnyt kymmenponsisia atsaleoitakin. Ponsihan on siis kukan siitepölyä tuottava osa, eli nuo pitkät "hattivatit".
Rodometsästä löytyi tuoksumataraa! Ja vielä laajoina tuoksuvina mattoina.
Atsaleat täydessä värissä.
Kokeilin kirpparilta löytämiäni "mummopöksyjä" ensimmäistä kertaa ja ihastuin heti. Niin mukavat eivätkä yhtään mummot. Knallihattu täydensi Chaplin-lookia.
Tämä oli kyllä parasta väriterapiaa pitkiin aikoihin. En voi kun suositella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti