Metsälintu

maanantai 11. joulukuuta 2017

Mansessa

Bloggaustahti tuntuu kulkevan päivän pituuden mukaan - mitä pimeämpää, sitä vähemmän kuvamateriaalia tulee taltioitua. Mutta kohtahan se kevät (=talvipäivänseisauksen jälkeinen päivä) jo koittaakin, niin eiköhän blogikin tästä aktivoidu. ;)

Kävin muutama viikko taaksepäin Mansessa hälssaamassa Siniä. Ymmärrän hyvin, miksi monet ihastuvat tähän kaupunkiin. Upeita vanhoja tehdasrakennuksia, kuohuva koski, kivoja puistoja ja kaikki palvelut sopivan kävely- tai pyörämatkan etäisyydellä.





Olin jo pitemmän aikaa halunnut käydä Vapriikin Luonnontieteellisessä museossa ja nyt vihdoinkin siihen tarjoutui tilaisuus. Täytyy sanoa, että olin vaikuttunut dioraamoista ja näytteiden esillepanosta. Upeaa työtä! Oli äärimmäisen mielenkiintoista verrata omaa "kotimuseota" Helsingissä toiseen vastaavanlaiseen museoon. Oli hyvä, että museossa esiteltiin nimenomaan pirkanmaalaista luontoa, se toi paikkaan oman mausteensa.







Yllä oleva dioraama, joka kuvastaa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, oli ehdottomasti vaikuttavin ja mieleenpainuvin. Se herätti paljon ajatuksia ja pienemmissä museovieraissa varmasti kauhuakin. Rohkea veto museolta laittaa näin aidon näköinen luuranko esille!



Kivimuseo oli myös loistava! Kirjaimellisesti. Toinen toistaan säihkyvämpiä mineraaleja oli aseteltu upeasti ja fossiilinäytteet olivat mykistäviä. Tänne täytyy vielä joskus tulla uudestaan.



keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Kuvaterveisiä Irlannista

Kyllä Irlantiin on aina yhtä ihanaa palata. Sitä jotenkin unohtaa, miltä oikea meri tuoksuu ja miten voimakkaasti (ja kylmästi) rannalla tuulee. Kaupungissa taas huomasin nuuhkivani käryävien turvebrikettien tuoksua, tai no, oikeammin ehkä hajua. Niitä käytetään osittain vieläkin lämmitykseen ja haju vie minut aina takaisin kevääseen 2013 ja Corkiin...

Tällä kertaa kävimme vain neljän päivän pikaviisitillä Dublinin alueella. Neljään päivään mahtui yhdet häät (ei onneksi hautajaisia), retkeilyä, kaupunkikävelyä, liikaa hyvää ruokaa ja jonkun verran sukulointia. Seuraavan kerran pääsemme Irlantiin varmaankin vasta elokuussa. :/





























maanantai 13. marraskuuta 2017

Marraskuinen morjens


Tässä tuli pidettyä pientä sometaukoa, kun läppärin näyttö sanoi sopimuksensa irti ja marraskuinen pimeys peitti kaiken alleen. Joitakin satunnaisia kamera- ja kännykkäräpsyjä olen kuitenkin parin viikon aikana ottanut.


Käväisimme ensilumiretkellä mökillä. Lumet sulivat kyllä saman tien pois, kun pääsimme perille.



Mökki kuorrutettiin jouluvaloilla (eli meidän häävaloilla, hih).


Mikäs se siellä kuikuilee?



Viirupöllöhän se!


Luonnontieteellinen museokin sai hetkeksi lumihunnun ylleen.


Kotona koettiin draaman hetkiä, kun mustarastas tömähti ikkunaan ja jäi tajuttomana retkottamaan parvekkeelle. Nostimme linnun pöydälle kylmältä lattialta ja jäimme (Kuura etunenässä) seuraamaan sen virkoamista. Parin tunnin päästä lintu oli taas pirteä ja jatkoi matkaansa.


Kuura sulostuttaa loskalenkkiä muikealla hymyllään.


Lenkillä Herttoniemen näköalakalliolla.

Torstaina onkin sitten edessä pitkään ja hartaasti odotettu Irlannin reissu! Tiedossa on Owenin veljen häät ja jonkin verran sukulointia, retkeilyä ja Dublinissa käyskentelyä. Muuta emme oikeastaan neljän päivän aikana ehdi tekemäänkään. :)